equal pacE Suomi
  • equal pacE United Kingdom
  • equal pacE Suomi
  • equal pacE France
  • equal pacE Polska
  • equal pacE Vlaams-België en Nederland

Co-funded by the PROGRESS Programme of the European Union

Questions or comments?

Please don't hesitate to contact us if you have any questions, comments or messages.

Please note that we can reply only to requests in English!

Phone: +49 (0) 30 27877-133

Questions or comments?

Please don't hesitate to contact us if you have any questions, comments or messages.

Please note that we can reply only to requests in English!

 Contact form

Tietoa sukupuolten välisistä palkkaeroista Suomessa

© Fotolia.com

Suomessa sukupuolten väliset palkkaerot ovat lähellä EU 28 -maiden keskiarvoa. Naispuolisille työntekijöille maksetaan Suomessa 18,7 prosenttia vähemmän kuin miehille, tämä luku on 16,4 prosenttia EU 28 -maissa (vuonna 2013). Suomessa se on laskenut 1,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2007 ja on siten pysynyt lähes ennallaan. Mitkä ovat sukupuolten välisten palkkaerojen syyt?

Ensimmäiseksi on hyödyllistä tarkastella työllisyystilastoja. Ottaen huomioon naisten ja miesten yleisen työllisyysasteen, havaitsimme hyvin korkean naisten työllistymisasteen Suomessa: Eurostatin tietojen mukaan naisten työllisyysaste EU 28 -maissa on keskimäärin 58,8 prosenttia, kun se on 67,8 prosenttia Suomessa. Miesten työllisyysasteet ovat hyvin lähellä toisiaan, 69,4 prosenttia EU 28 -maissa ja 69,9 prosenttia Suomessa. Tarkoittaako tämä sitä, että naisten suhteellisen korkea työllisyysaste kulkee käsi kädessä naisten korkean osa-aikatyön osuuden kanssa? Tästä ei ilmeisesti ole kyse, sillä osa-aikatyön osuus suomalaisilla naisilla on noin 19,4 prosenttia, ja se on huomattavasti matalampi kuin EU 28 -maissa (32,4 prosenttia).

Lisäksi tilastotiedot osoittavat, että lasten tai sukulaisten hoito ei kuulu naisten osa-aikatyöllistymisen tärkeimpiin syihin Suomessa. Tämä viittaa siihen, että osa-aikatyön sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen välillä on korrelaatiota, joten päivähoitopalvelujen määrän ja laadun kasvattaminen voisi vaikuttaa myönteisesti työllistymiseen. Tarkastelemalla koulutustasoa voidaan tunnistaa toinen työllistymiseen myönteisesti vaikuttava tekijä. On kiinnostavaa huomata, että kun vähintään keskitason tutkinto Suomessa on suoritettu, naisten työllisyysaste on korkeampi kuin EU 28 -maissa keskimäärin. Tämä osoittaa, että (verrattain) korkeampi naisten koulutus aiheuttaa (jossain määrin) korkeamman työllisyysasteen, koska korkeammin koulutetuilla henkilöillä on myös taipumus osallistua enemmissä määrin työmarkkinoille.

Entä rakenteelliset syyt sukupuolten välisiin palkkaeroihin? OECD on tehnyt maidenvälisiä analyyseja arvioidakseen yksilöllisten ja työnkuvaan liittyvien erityispiirteiden vaikutuksia sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Suomen osalta hajonta-analyysi osoittaa, että noin 25 prosenttiyksikköä palkkaerosta voidaan selittää työtuntien määrällä, kun taas 32 prosenttiyksikköä selittyy töiden erityispiirteiden eroilla. Kaikkiaan noin puolet palkkaerosta jää selittämättä. Näin ollen voi olla tarpeen selittää kansallisen tason palkkaeroja muilla ominaisuuksilla, esim. havaitsemattomilla heterogeenisyyksillä, kuten eri mieltymykset ja/tai erilainen käyttäytyminen yksittäisissä palkkaneuvotteluissa.

Minkälainen on kuva yksittäiselle yritykselle? Mitkä ovat palkkaerojen tärkeimmät syyt yritystasolla? Suomen yritykset kutsutaan käyttämään equal pacE -verkkotyökalua, jolla palkkarakenteita voidaan tarkistaa, jolloin tunnistetaan mahdollisten sukupuolien välisten palkkaerojen syitä oman yrityksen sisällä. Miksi sukupuolten välisestä palkkatasa-arvosta ei tehtäisi henkilöstöhallinnon keskeistä arvoa ‒ equal pacEn tuella?